Tämä kuitenkin sai minut pohtimaan sitä, miksi ihmisten on helpompi uskoa tuollaisia huhuja, asioiden liioittelua ja paisuttelua ja jopa suoranaisia valheita, kuin faktoja? Luulen, että syy on tiedon esitystavassa. Huhut sinulle kertoo naapuri, työkaveri, kaupan kassa... Populistien lähestymistapa taasen on yksinkertaistaa asiat, kärjistää, muuttaa musta-valkoisiksi, helposti ymmärrettäviksi iskulauseiksi. Ja tämä kyseinen pamfletti sitten on toteutettu pilapiirroksina.
Yhteistä näille kaikille on, että ne on helppo ymmärtää. Asiat kerrotaan yksinkertaisessa muodossa. Sitä taas ei turhan usein tutkittu tieto ole. Tutkimuksista ei paljoa irtoa sellaiselle, joka ei alasta tiedä mitään, vaikka tutkimuspapereihin nettiaikana pääsee paremmin kuin koskaan käsiksi. Asiantuntijoita voidaan haastatella maailman tappiin, mutta jos he käyttävät kieltä ja termejä, jotka eivät tavalliselle ihmiselle aukea, ei siitä paljoa käteen jää. Sama koskee virallisjulkaisuja ja tiedotteita sekä erilaisia tieteellisiä artikkeleita.*
Olen tänä keväänä tutustunut jonkin verran tiedon popularisointiin. Tiedon popularisointi on (aiheen huomioon ottaen todella huonosti valittu) "hienompi" termi, joka tarkoittaa vain yksinkertaisesti tiedon kansantajuistamista. Tarkoitus on muuttaa tieteellinen tieto yleiskielellä ilmaistuksi tiedoksi, jotta sitä pystyisi ymmärtämään mahdollisimman moni. Esimerkiksi alunperin Carl Saganin ja nyt Neil DeGrasse Tysonin vetämä sarja Cosmos on tiedon popularisointia. Samoin lapsille suunnatut Olipa kerran... -sarjat.
 |
| http://channel.nationalgeographic.com/channel/cosmos-a-spacetime-odyssey/ |
Olisi hyvä jos tiedon kansantajuistamista tehtäisiin reilusti enemmän. Varsinkin hallinnon, lainsäätäjien ja päättäjien taholta. Näin ei jäätäisi tilanteeseen, jossa on helpompaa uskoa väärää tietoa vain, koska se on esitetty helposti ymmärrettävässä muodossa.
*En siis yritä missään nimessä sanoa, että tieteellinen kieli, ammattijargoni ja terminologia olisivat huonoja asioita, en todellakaan. Arvostat sitä siinä vaiheessa, kun lääkärillä on olemassa juuri oikea termi hoitoasi varten, jolla sen erottaa siitä hyvin samankaltaisesta, mutta ei ihan samasta vaivasta. Yksinkertaisena esimerkkinä, suurimmalle osalle meistä influenssa on vain influenssa. Lääkärille se on niin monta eri tyyppistä tautia, että haluat saada hoitoa (tai olla saamatta turhaa hoitoa) siihen oikeaan. Puhumattakaan vaarallisemmista tiloista. Sama pätee muuhunkin erikoistuneeseen tieteeseen. Samankaltaiset asiat pitää pystyä erottamaan toisistaan, joten niille jokaiselle pitää keksiä oma terminsä. Itse voin tulevana kirjastoalan ammattilaisena kertoa, että tieto ja informaatio eivät informaatiotieteissä tarkoita samaa. Onneksi tähtään ihan tavan kirjastotädiksi, niin minunkaan ei tarvitse siitä sen enempää juuri tietää.
